Kiireistä.

Nyt sitä on.
Lapset aloittaneet päiväkodissa kokoaikaisesti, sillä minä palasin työn pariin. Lasten hoitoaika on 9-17, mies kun menee sen verta myöhään töihin, että saadaan lapsetkin onneksi vietyä vähän myöhemmin kun jo heti kello 7.
Minä käyn ne poimimassa 16.00-17.00 välillä, riippuen millaisessa vuorossa olenkaan ja kauanko työmatkassa aikaa menee.
Töitä teen siis tutussa vanhassa, lastenhoitajan hommissa päiväkodeissa.

Jaden 2-vuotis synttärit tosiaan oli ja meni. Kuvia niistä löytyy, mutta ei yhtäkään julkaisu kelposta! On muuten viimeinen kerta kun mies kuvaa yhdetkään synttärit. Kynttilöiden puhallus kuvissakin oli pääosassa mun käsivarteni ja jossain siellä taustalla Jade puhku ja puhalsi kakkua päin. Kyllä otti kaaliin...

Nää torstaina on hiukan ikäviä päiviä. Päivä menee töissä, lapsista erossa. Illalla on jumppa, josta sitten kotiudun kun lapset on jo nukkumassa. Ei torstaina kerkeä paljoa lapsia näkemään :(
On muutenkin jännä, kuinka sitä nyt ikävöi paljon lapsia, kun on päivät erossa. Aiemmin pystyin helposti ottaa sitä omaa aikaa itselleni. Nautin siitä. Nykyään en osaa nauttia siitä ajasta yhtään.
Tottakai vaikuttaa tämä, että aiemmin kun lapsia näki hereillä sen 10h/pv ja nykyään 2h-3h/pv. Onneksi pian on taas viikonloppu.

Ei sitä nykyään enää jaksa edes valvoa iltaisin. Tänään poikkeuksellisen myöhään, kun tosiaan jumppakin loppuu vasta klo 21. Normaali iltoina olen mennyt jo 20-21 välillä nukkumaan. Samaan aikaan kun lapsetkin siis.
Nyt voi sanoa jo, että on sitä koti-äitiyttä ikävä. Oli se (tuskastuttavan) ihanaa viettää vuorokauden tunnit lasten kanssa kotona. Erilailla sitä koti-äitiyttä arvostaa nyt. Ehkä sekin aika meille vielä joskus koittaa.

Elokuun viimeisiä.

Niitä viedään. Onko se jo syksy virallisesti?

Hieman on hiljaista blogin puolella pidellyt. Mulla ei vaan yksinkertaisesti ole ollut mitään aiheita, mistä kirjoittaa.
Lapset aloitti kuun alussa päiväkodin. Hirmuisesti on nuorempikin siellä tykännyt olla, vaikka alkuun pelkäsinkin jotain ihan muuta. Tyttö kun on ollut niin mammantyttö, eikä vieraiden aikuisten hoito ole tullut kuuloonkaan. Lapsen mielestä.
On kuitenkin ihan mielissään päiväkotiin menosta, nukkuu päiväunetkin hyvin siellä ja on nukahtanutkin todella helposti. Vaikka huoneessa nukkuu muutama muukin lapsi. Hyvähän se vain on. Tietää itsekkin, että lapset on hyvässä hoidossa ja vieläpä viihtyvätkin siellä.

Töitä olen tässä nyt hakenut ja hakenut. 10.9. minulla on työhaastattelu, jonne pyydettiin ottaa mukaan verokortti ja rikostaustaote. Tulkitaanko tämä nyt sitten niin, että minut jopa palkattaisiin? :)
Joten mitä tuossa haastattelussa tapahtuukaan, sen näemme sitten.

Lauantaina meillä myös juhlitaan. Jade 2 vuotta! Kesän aikana on tyttö ottanut huiman spurtin puheen kehityksen kanssa. Ensimmäiset tarkoittavat sanat tytöltä tuli 1,5v iässä. Nyt tyttö on jo parin kuukauden ajan puhunut. Ja puhuu ihan neljän sanan lauseita. Muutamassa kuukaudessa puhe kehittyi parista sanasta lauseisiin. Jimi kun taas alkoi puhumaan vasta siinä 2,5v:n iässä, jotenkuten.

Lopetetaan kuviin jälleen. Yritän taas päivitellä blogia hieman useammin. Kenties tässä pian on tulossa syksyinen arvonta... ;)

Rattaiden tarvikepussi.

Meillä on yksittäisrattaissa työntöaisassa kiinni vuoritettu verkkokassi. Ja kyllä se on vaan niin kätevä tälläiselle, joka ei käsilaukkua muutenkaan tykkää mukana kantaa. Verkkokassiin vaan lompakko, kännykkä ja avaimet ja menoksi!

Ongelmaksi koitui, mitä tuplarattaisiin? Työntöaisaan kiinnitettävä tarvikepussi!
Kaivelin kangaskaappia ja löysin beigeä ulkoilukangasta. Se onkin täydellinen kangas tähän tarkoitukseen.

Pussin sisään ompelin pienen vetskaritaskun, jonne voi laittaa avaimet. Avaimet kun tuppaa naarmuttamaan puhelimen näyttöä, jos niitä samassa tilassa säilyttää.
Pussi kiinnitetään nepeillä aisaan, tai minne sen nyt ikinä haluaakaan kiinnittää.

Taskuvaipan ompeleminen kuvina

Lupasin kuvia peikkovaipoista. Aattelin napsia kuvia ommellessa ja näyttää kuinka vaippa valmistuu.

Tälläiseen lopputulokseen pyritään:

1. Leikkaa kankaat (ulko- ja sisäkangas) ja ompele etukappaleeseen tarra / laita nepit.
Itse käytän neppejä.

2. Ompele molempiin kappaleisiin kuminauhakuja takareunaan. Tästä tulee vaipan täyttöaukko.

3. Aseta kappaleet oikeat puolet vastakkain. Kappaleet voi kiinnittää muutamalla nuppineulalla. Älä käytä kuitenkaan montaa neulaa, vältetään liian useaa pistoa pul-kankaaseen.

4. Ompele kappaleet kiinni reunasta. Itse käytän ainoastaan siksakkia kiinnittämiseen. Halutessa voi ommella myös suoran ompeleen siksakin lisäksi tai saumuroida reuna.

5. Leikkaa sopivan mittaiset kuminauhat reisiin. Itselläni on tulossa L-koon vaippa ja 17cm kuminauha on Jaden reisiin sopivan kokoinen pätkä.
Kiinnitän kuminauhat päistään kiinni muutamalla edestakaisella siksak-ompeleella. N. 0,5cm matkalta.

Kiinnitetyt reisikuminauhat näyttävät vaipassa suunnilleen tältä. Kuminauhat kannattaa ommella pul-puolelle, tällöin vältytään sisäkankaan ulos tursuamiselta. Kaavoissa on useimmiten merkitty kuminauhojen kiinnityskohdat.

6. Pujota pieni hakaneula kuminauhaan. Nyt pujotetaan kuminauhat täyttöaukon kuminauhakujiin. Älä katkaise kuminauhaa vielä!
Ompele suoralla ompelella pariin kertaan kuminauhan päältä.
Lopuksi venytä kuminauhaa haluamaasi mittaan, ompele toinen pää kiinni ja vasta tämän jälkeen napsaistaan kuminauha poikki kerästä. Näin saadaan juuri sopivan mittainen pätkä kuminauhaa kujaan.
Pujota kuminauhat molempien kankaiden kujiin.

7. Käännä vaippa oikein päin. Muista suoristaa myös kaikki kulmat.
Ompele vaippaan päällitikkaus. Koska kuminauhoja ei ommeltu saumanvaraan kiinni, tarvitsee vaippaan tehdä kuminauhakujat myös reisiin.

8. Kuminauhakujia reisiin ommeltaessa, venytä kankaiden välissä kuminauhaa kireästi. Kujaa kannattaa ommella muutaman sentin pätkissä, jotta varmistuu sitä, että kuminauha asettuu saumanvaran päälle nätisti etkä ompele vahingossa kuminauhan päältä.
Muista jättää neula alas kuminauhaa venyttäessä kankaiden välissä.
Kujan jälkeen jatketaan normaalisti vaipan päällitikkausta.

9. Päällitikkauksen jälkeen ommellaan siivekkeisiin tarrat / laitetaan nepit.

Valmis!

Elokuu.

Näin se on elokuuksi muuttunut ja kesä alkaa olla takana päin. Ei mikään hirmulämmin kesä edes ollutkaan, mutta välillä näin päin. Pari aiempaa kesää kun on ollut tuskastuttavan kuumaa, pitää välillä olla vähän viileämpää.

Ei viime aikoina ole tullut kirjoiteltua. Lukemassa muiden blogeja olen käynyt, en vain itse aikaiseksi ole saanut mitään.
Oppisopimusopiskelupaikoista ei ole kuulunut mitään, nyt olen hakenut muita töitä tässä. Kahviloista, vaatekaupasta, kioskista ym.. Jos jotain työtä löytyisi, ennenkuin johonkin opiskelemaan pääsisin. Jos ei oppisopimuskoulutus onnistu, on se mentävä koulun penkkejä kuluttamaan. Johonkin väliaikaiseen työhön on kuitenkin päästävä, ei ole varaa kotonakaan maata.

Lapset aloitti tällä viikolla päiväkodinkin. Pari päivää kerkesi olla (9-12) kun keskiviikkona Jadella nousi kuume. Nokka vuotaa ja yskääkin on, syysflunssa. Nyt tyttö alkaa olla jo parempaan päin.
Mikoltakin loppui 1.8. työsopimus, nyt hän käy isäänsä auttelemassa isänsä firman kanssa. Firma laittaa pillit pussiin kun appiukko jää eläkkeelle. Mikko käy auttamassa homman kanssa, jotta saavat nopeammin asiat järjestykseen firman lopettamista varten. Sen jälkeen on Mikollakin aika auki, että mitäs nyt. Ammattikorkeakoulun yhteishaku on 17.9., ja sitähän tuo on vähän sillä silmällä katsonut..
Ja näin meistä muuttuu opiskelija-perhe. Tosin mitään opiskelupaikkoja ei edes vielä ole, toivottavasti tulevaisuudessa.

Olen taas viimeaikoina ommellut ja vieläkin on työnalla vaippoja.

Jade sai päiväkodista siunauksen kestovaipoille. Siellä on hoitajat olleetkin ihan fiiliksissä näistä vaipoista. Pitkään mietin sitä, että viitsinkö edes kysyä, suostuvatko kestoja hoidossa käyttää. Useimmilla kun on ihan harhakäsityksiä kestovaipoista. Vaikka todellisuudessa niiden käyttö ei ole yhtään sen hankalempaa kuin kertakäyttövaippojenkaan. Ennakkoluuloja ei kuitenkaan ollut päiväkodissa ja hyvä niin!

Seuraavaksi saatte kuvaa ihanasta peikko- ja sienet & siilet pulista tehtyjä vaippoja. Kunhan ensin saan ommelluksi ne.

Vauvojen päät lämpimäksi.

http://www.iltalehti.fi/perhe/2012032415367711_pr.shtml

Vielä riittää lankoja ainakin viiteen myssyyn. Tehnyt pidemmän aikaa jo mieli neuloa jotain, ja muistin tuon alkukevään iltalehti artikkelin. Siitä se idea sitten lähti.

Mr. & Mrs. V.