Elokuu.

Näin se on elokuuksi muuttunut ja kesä alkaa olla takana päin. Ei mikään hirmulämmin kesä edes ollutkaan, mutta välillä näin päin. Pari aiempaa kesää kun on ollut tuskastuttavan kuumaa, pitää välillä olla vähän viileämpää.

Ei viime aikoina ole tullut kirjoiteltua. Lukemassa muiden blogeja olen käynyt, en vain itse aikaiseksi ole saanut mitään.
Oppisopimusopiskelupaikoista ei ole kuulunut mitään, nyt olen hakenut muita töitä tässä. Kahviloista, vaatekaupasta, kioskista ym.. Jos jotain työtä löytyisi, ennenkuin johonkin opiskelemaan pääsisin. Jos ei oppisopimuskoulutus onnistu, on se mentävä koulun penkkejä kuluttamaan. Johonkin väliaikaiseen työhön on kuitenkin päästävä, ei ole varaa kotonakaan maata.

Lapset aloitti tällä viikolla päiväkodinkin. Pari päivää kerkesi olla (9-12) kun keskiviikkona Jadella nousi kuume. Nokka vuotaa ja yskääkin on, syysflunssa. Nyt tyttö alkaa olla jo parempaan päin.
Mikoltakin loppui 1.8. työsopimus, nyt hän käy isäänsä auttelemassa isänsä firman kanssa. Firma laittaa pillit pussiin kun appiukko jää eläkkeelle. Mikko käy auttamassa homman kanssa, jotta saavat nopeammin asiat järjestykseen firman lopettamista varten. Sen jälkeen on Mikollakin aika auki, että mitäs nyt. Ammattikorkeakoulun yhteishaku on 17.9., ja sitähän tuo on vähän sillä silmällä katsonut..
Ja näin meistä muuttuu opiskelija-perhe. Tosin mitään opiskelupaikkoja ei edes vielä ole, toivottavasti tulevaisuudessa.

Olen taas viimeaikoina ommellut ja vieläkin on työnalla vaippoja.

Jade sai päiväkodista siunauksen kestovaipoille. Siellä on hoitajat olleetkin ihan fiiliksissä näistä vaipoista. Pitkään mietin sitä, että viitsinkö edes kysyä, suostuvatko kestoja hoidossa käyttää. Useimmilla kun on ihan harhakäsityksiä kestovaipoista. Vaikka todellisuudessa niiden käyttö ei ole yhtään sen hankalempaa kuin kertakäyttövaippojenkaan. Ennakkoluuloja ei kuitenkaan ollut päiväkodissa ja hyvä niin!

Seuraavaksi saatte kuvaa ihanasta peikko- ja sienet & siilet pulista tehtyjä vaippoja. Kunhan ensin saan ommelluksi ne.