Hiljainen viikko.

Hiljaista on täällä tosiaan pidellyt. Mut eikös pääsiäisviikon toinen nimitys ole hiljainen viikko? Taidan olla ihan hakoteillä. Meillä ei liiemmin olla pääsiäistä vietetty, kotikotonakaan ei pääsiäistä mitenkään erikoisemmin juhlittu, joten en osaa sitä nyttenkään.

Lasten kanssa olen ollut paljolti yksin, on ollut siis muuta tekemistä kun istuskella koneella. Mikko ollut leirillä 2 viikkoa (viikonloppuna käväisi kotona, päästiin siis lapsimessuille :] ). Pääsiäispyhät oli kotona, tänään on töissä klo 21 asti ja loppuviikoksi lähtee taas leirille. On tää sotilaan avovaimona oleminen välillä rankkaa.

Se on nyt sitten KEVÄT! Ja muutaman päivän päästä voidaankin jo kutsua kesäksi, kuinka ihanaa!
Ulkoiltu ollaan paljon paljon paljon! Ja vielä enemmän, jos saisi jotain ulkoilu seuraakin. On se välillä hieman yksinäistä keinutella ipanoita ilman aikuista seuraa. Täälläpäin ei ole ystäviä keillä olisi lapsia, iltaisin saan seuraa kun ystävät kotiutuu töistä. No, kaikkeen tottuu. Ja pian on totuttava olemaan vuoden verran yksin lasten kanssa, Mikolla taas työhommia edessä ja matkaa toiseen kaupunkiin, n. 300 kilometrin päähän. Mutta sitä ennen saamme onneksi nauttia kesästä kokonaisena perheenä.

Nauttikaa lämpimistä säistä ja toivottakaamme kesä tervetulleeksi!