Still alive.

Hiljasta taas pitänyt, mutta kohta kerron teille enemmän!
Malttia, myöhemmin selviää enemmän.

Kestovaipoista.

Hää ajattelujen vastapainoksi nyt jotain muuta aihetta kehiin.

Kestovaipat on niin mielipiteitä jakava asia. Jimin vauva-aikana joskus mielenkiinnosta kokeilin kestovaippoja. Hänen kanssaan osakestoiltiinkin. Jaden kanssa osakestoiltiin sinne 9kk ikään, jonka jälkeen ei enää kertakäyttövaippoja käytettykkään. Niin ne vaipat jotenkin vaan vie mennessään..
Ne on vaan niin syötävän suloisia vaippoja pienen päällä, niihin kertakäyttösiin verrattuna.
Kai tätä jonkinsortin "harrastukseksi" voi sanoa. Vaippoja on kiva ommella ja ostella, ihan niinkuin lastenvaatteitakin.

Helpottavaa on sekin, näin autottomana kun kaupassa käy niin ei tarvitse käsissä kanniskella niitä isoja paketteja. Ei sellanen jättipaketti mahdu edes rattaisiin. Eikä tarvi laskeskella jäljellä olevia vaippoja, riittääkö ne seuraavaan kauppareissuun asti jne. Tietää, että aina on vaippoja saatavilla.

Vastasyntyneellä käytin sisävaippoja + kuoria. Niitä äitiyspakkauksen imse vimsejä, niin näppäriä vaippoja!
Myöhemmin imse vimset toimitti taskuvaipan täytteenä olo virkaa.

Taskuvaippoja käytin Jimillä jostain 3kk eteenpäin. Täytteeksi kaikkea, mikä vaan imee tarpeeksi hyvin. Juurikin noita imse vimsejä, vanhasta pyyhkeestä tehtyjä frotee imuja, flanellia, bambukangasta...

Taskuvaippa on nimensä mukaisesti ommeltu niin, että taakse jää tasku imujen täyttöä varten. Kuivuu hetkessä narulla, eikä tarvi erillistä kuorta päällensä. Kuosikangas on kosteudenpitävää pul-kangasta.

Nyt vasta Jaden ollessa reilu vuoden vanha, olen löytänyt sisävaipat + villahousu yhdistelmän. Ja ei, en vieläkään pue lapselle niitä hahtuvasta tehtyjä housuja. Ne on mielestäni ehkä liian, no.. ei sopivat. 

Löysin babyidean HH Woolit ja niistä se sisävaippailukin sitten lähti. Sisävaippoja käytän Jadella lähinnä öisin ja HH woolit päälle. Yövaippa on päällä kuitenkin sen 10h. joten hengittää hieman paremmin villahousut kuin pul-kangas. 

HH woolit on kyllä näppärän näköiset, että joskus kyläily-/kaupunkireissuilla olen laittanut taskuvaipan päälle HH Woolit ikäänkuin varmistukseksi, ettei kosteus pääse hiipimään vaatteisiin. 

Villahousuthan pitävät lanoliinituksen jälkeen siis kosteuden sisäpuolellaan. Silti hengittää ulospäin ja on niin mukavat päällä. Ei hiosta, ei hierrä eikä haudo.

Sisävaippoja on niin näppärä ommella itsekkin. Aikaa menee 30 min kun saumat nopeasti ompelee yhteen ja lisää tarrat. Valmis! Ja kankaatkin kun voi olla lähes mitä vaan, joka joustaa edes jotenkin. 

Käsineet vai ei?

Mitäs ootte mieltä, kuuluuko hääpuvun kanssa käsineet vai ei?
Puku on olkaimeton ja itsessään jo kuitenkin juhlava. Tilasin netistä nyt kuitenkin valkoiset käsineet ja pitää sovitella sopisiko ne puvun kanssa vai ei..
Mitä mieltä itse olette morsiuskäsineistä?

Hääpuku saapui!

Tänään se tuli, kotiovelle asti kannettuna!
Voi että mä sanon.
Aikamoinen kermakakku helma, vielä kun on vannehame alla niin kyllä on helmalla leveyttä! Sulho astelee alttarille kanssani metrin verran välissä. Ehkä me siitä jotenkin selvitään!
Helma on kyllä hieman liian pitkä, en itse kuitenkaan mikään hongankolistaja ole. Vaivaiset 153cm.
Mitähän ammattilaiset mahtaa lyhennyksestä veloittaa? Pitää käydä kyselemässä olisivatko valmiita hommaan. Kunhan ensin löydän kengät, jotta tiedän paljonko helmaa pitää lyhennyttää.

Pahoitteluni huonoista kuvista. Eikä pukukaan ole edes kunnolla kiinni, kun en itsekseni nyörejä saanut solmittua. Eikä eteinenkään ole siisti. Onneks sentään puku on nätti.

Tunnustus!

Kiitos Hillosipuli tästä tunnustuksesta!

Säännöt:

Kerro linkin kera blogissasi kuka lahjoitti sinulle tämän awardin.

Kirjoita seitsemän random-faktaa itsestäsi.

Lahjoita tämä sama award max. 15 muulle bloggaajalle/blogille.

Sitten niihin faktoihin:

1. Olen ikuinen laihduttaja. Juu-u, pari kertaa tullut uudenvuoden lupaukset tehtyä, niissä ei vaan olla pysytty.

2. Mulla on vauvakuume!

3. Olen lyhyt, 153cm. Olen kuitenkin sinut pituuteni kanssa.

4. Mun tekisi mieli baariin. Viimeksi olen ollut tuulettumassa 04.05.2011, nyt olis taas ulos menon aika. Jos vaan joskus sitä pääsis lähtemään...

5. Pelaan Action Quake 2. Viimeaikoina kyllä hieman vähemmän, ennen lapsia aktiivisemmin. Kyllä sitä vieläkin silloin tällöin tulee kentillä käytyä pyörähtämässä.

6. Haluaisin lastenkotiin töihin. Tai nuorisokotejako ne oikeasti on. Jokin mussa haluaisi nuoren ohjaajaksi.

7. Rakastan ruokaa.

Tunnuksen jaan seuraaville, Idalle & mamanille.

Ulkoasu uusiksi.

Alkoi se ruskea teemaväri jo kyllästyttää. Johan se samanlainen teema on ollut blogin alkuajoista asti.
Ruskea myös on hieman syksyinen ja tässä kesää odotellessa ei tosissaan voi katsoa syksyisiä värejä!
Tosin no, onko vaaleansininen kuitenkaan parempi ratkaisu. Vaaleansininen tuo talven mieleen. Eikä sitä kylmyyttäkään tahdo muistella.

Äh, värejähän ne vain on. Menköön nyt tämä sininen hetken, jos ei omalta tunnukkaan niin aina voi vaihtaa. Juu, vielä on vanhan teeman otsikkokuva. Vaihdan sen jahka tässä aikaseksi saan.

Hurjan nopeaa taas päivä kulunut. Lapset leikkii pikkusiskoni kanssa, joka tuli viikonlopun viettoon luoksemme. Mikko on pienillä päiväunilla kun nousi tänä aamuna lasten kanssa aamulla. Nuo kun tuppaa herätä jo kukon laulun aikoihin.
Nukkumisista puheenollen, Jade on taas nukkunut varmaan viikon verran tosi huonosti. Heräilee pitkin yötä huutamaan suoraa huutoa, ei suostu käydä nukkumaan ja haluaisi vaan nousta jo uniltan. Ja juu, kello on 03-04 joten ei todellakaan ole heräämässä.. Yhtenä yönä häntä ei saanut enää takaisin nukkumaan vaikka mitä teki, joten oli se herättävä klo 04. Laitoin teletappi dvd:n pyörimään ja parkkeerauduttiin sohvalle peittojen ja tyynyjen kanssa.
Eikä nuo sen aikaiset aamut ja yövalvomiset vaikuta sitten millään tapaa päiväunien pituuteen tai seuraavan yön pituuteen..
No, toivottavasti menee pian ohitse. Vihaan aikaisia aamuja.

Tunnustus!

Suuret kiitokset Esmelle tästä tunnustuksesta.

Säännöt ovat seuraavanlaiset:

Laita siis tämä (ylläoleva maatuska) lätkä blogiisi ja täydennä seuraavat lauseet:

1. Tunnen itseni Vuoden Mutsiksi kun...

- Kun lapset kertoo rakastavansa <3
2. Lapsiperhe-elämässä haasteellisinta on...

- Hmm.. Jotkut päivät on haasteita täynnä, joskus niitä ei ole lainkaan.
3. Suurin lapseltani saama kohteliaisuus on se, kun hän...

- Sanoo kiitos.
4. Kello 12 yöllä olen yleensä....

- Ellen unta hakemassa, niin tv:n tai tietokoneen äärellä.
5. Kello 8 aamulla olen yleensä....

- Lasten kanssa herätään jo klo 6, joten klo 8 ollaan pukemassa, syömässä, katsomassa lastenohjelmia tai tekemässä jotain muuta.
6. Haluaisin sanoa lapsen/lasten isälle, että..

- Yleensä sanottavani sanon suoraan, mutta "minä rakastan sinua" -lausetta ei varmaan koskaan voi sanoa liikaa :)
7. Haluaisin sanoa omalle äidilleni, että..

- Kiitos.
8. Viimeksi kiroilin, kun....

- Kiroilen aika vähän, joskus joku voimasana pääsee vahingossa.. Millään muistu nyt, milloin viimeksi tälläistä olisi tapahtunut.
9. En ole koskaan osannut...

- Nauttia aikaisista aamuista. 

10. Parasta, mitä housut jalassa ja ilman lapsia voi tehdä, on...

- Nauttia siitä hetkestä, hiljaisuudesta, hyvästä seurasta ja olla vaan tekemättä mitään ja olematta kenenkään pienen ihmisen palveluksessa.

Sitten laita viesti eteenpäin ainakin yhdelle hyvälle mammabloggaajalle, jonka uskot ehtivän vastata haasteeseen.

Petralle. Häntä ei voi kun vaan ihailla hyvästä äitiydestä nuoresta iästä huolimattaan.

Idalle. Uusperheen äidille, joka jaksaa kaikesta huolimatta eteenpäin.

Karolle. Kolmen tytön äidille. Kaksosarjen selviytymistarinoita lukien.