lauantai 19. huhtikuuta 2014

Mies imujen takana. (Ja uutta keittiötä!)

Ja tässä on kyseessä sitten ihan vaan vaippaimut!

Mutta otsikko kertoikin jo kaiken oleellisen. Meillä täällä Jadenassa se on nimittäin miehen käsi, joka tekee kaikki imut, mitä vaippoihin tulee. Tuplikset, AIOn ja Univaipan imut, tiimaimut...
Omaa työtaakkaani se helpotti heti puolella. Aikaa pelkästään imuihinkin saa uppoamaan meinaa melkolailla. Siihen vielä vaippojen leikkaamiset ja ompelut, niin ei luppoaikaa viikolle jäänyt mitään.
Kaikki leikkaamiset meillä tapahtuu ilta-aikaan, kun lapset ovat sängyissään. On niin paljon levitettävää tavaraa joka ei pienille sormille sovi.
Keittiön pöytä toimii leikkauspöytänä ja iltaisin keittiö muuttuu työhuoneeksi. Ehkä jonain päivänä saadaan se ihan oikea työhuone, jostain poissa kotoa. Siihen nyt on kuitenkin vielä aikaa ja sen aikaa saamme tyytyä tähän järjestelyyn.

Ehkä hieman yllättävääkin, että se on tosiaan täällä päässä mies, joka hoitaa imut. Vaippaimut.
Aikojen alussa kun edes otin esille asian kestovaippojen käyttämisestä, oli miehen kommentti, että hän ei sitten asian eteen tee mitään. Ei pese, ei vaihda, ei täytä. Ok, asia selvä.
Ajan saatossa asia kuitenkin lipsui siihen, että olihan miehenkin vaippa välillä vaihdettava. Ok, hän vaihtoi vaipan jos vaan ne oli valmiiksi pestyinä ja täytettyinä.
Asia meni myöhemmin siihen, että välillä ei ollut vaan vaippoja valmiiksi täytettyinä. Olimme molemmat päivätyössä, lapset päiväkodissa. Tein pidempää päivää kuin mies, joten hänelle valitettavasti jäi välillä vastuulleen se vaippojen pesu ja täyttö. Sen verran tuo osasi, että tiesi minkä näköiset imut kuuluu yhteen ja miten ne sujautetaan vaippaan. Materiaaleista tai merkeistä ei hajuakaan. Myös peseminen onnistui hyvin opastettuna.
Jossain vaiheessa se mieskin kuitenkin luovutti ja sanoi, että on hyvä kun käytämme kestovaippoja. Vaikka siinä oli se oma hommansa pesemisen ja täytön kanssa, niin kyllä se oli silti vaivatonta vaipattamista.

Ja mitä nykyaikaan tulee - tuo tietää kaiken vaipoista. Tietää vaippamateriaalit, imu materiaalit, mikä menee minnekkin ja missä järjestyksessä. Tunnistaa merkit, jos pyydän tuomaan jonkun tietyn vaipan. Ostaa vaipoille soveltuvaa pesuainetta ja tekee vaippaimuja. Kyllä ne miehetkin oppii jos vain haluaa ;)





Tässä alimmassa kuvassa näettekin meidän vanhaa, rumaa keittiötä. Kun muutimme asuntoon, meille esittelyssä sanottiin, että keittiöremontti olisi tulossa heti seuraavana keväänä. No pari kevättä tässä kerkesi mennä ennenkuin remontti todellisuudessa tuli. Onneksi kuitenkin tuli! Se oli joka aamuinen tuska keittää kahvia tuolla. Tilaa ei ollut juuri yhtään. Kaapit olivat kapeita ja jääkaapin vieressä joku järjetön aukea tila.
Myöskään liesituuletinta tai maustekaappia ei ollut. Ruokaa joutuikin tekemään kesät talvet ikkuna auki, tai muuten alkoi palovarottimet piippailemaan. Tuo kaikki on nyt kuitenkin historiaa ja uudessa keittiössä sitä kokkaileekin suurella ilolla!



Nämä kuvat otettu päivää ennen remonttia. Toki paremmatkin olisi voineet olla, eikä niin että kaikki tavarat pöydillä menossa pakattaviksi. Tulipahan kuitenkin otettua edes jonkinlaiset, josta hieman näkee millainen keittiön ilme ennen oli. Ankea.



Onhan se vähän muuttunut. Mikro löysi ihan oman uuden paikkansa! Aiemmin se vei suuren tilan tuosta jo valmiiksi vähäisestä pöytätilasta. Myös liesituuletin ja maustekaappi on saatu paikoilleen! Jääkaapin viereisen tilan täytti isompi jääkaappi ja viereen sopi pakastin. Tiskialtaat ovat ihanan syvät (nuo aiemmat oli matalat). Onhan tämä nykyinenkin ihan varmasti monelle "ihan-perus-vuokrakämppä-keittiö", mutta meille tämä on suuri muutos.
Tekstiilit vielä odottaa kaupassa ja mietin vähän ikkunakarmien väritystä.. Talon ilmeeseen kuuluu tuo punertava, mutta josko sitä vähän edes saisi vaalennettua...

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Huhtikuiset terveiset!

Siis ihan hävettävää. Muutamaa päivää vaille kuukaus mennyt viime postauksesta.
No oli tässä välissä vajaa kolme viikkoa keittiöremonttia. Oli se aika taitelua kolmen lapsen kanssa. Työaika työmiehillä 7.30-16.00. Sen aikaa piti palloilla sitten poissa jaloista. Ruokailut ulkoistettiin täysin tuolta ajalta. Tutuksi tuli valmisateriat sekä kolmioleivät. Yöh. Mutta oli se sen arvoista. Ennen ja jälkeen kuvia on luvassa, kunhan saamme keittiön valmiiksi. Sieltä puuttuu verhoja etc, sillä eihän nuo vanhat todellakaan sovi enää uuteen, valkeaan keittiöön. Joo, edellinen oli tosiaan puunvärisillä vanhoilla ovilla. Tunkkaisen oloinen keittiö.

Jimikin täytti 5v viime kuun lopulla. Lilian tulee tässä kuussa 1v. Yhteissynttärit pidetään viikon päästä viikonloppuna. Jimin synttäreitä jouduttiin siirtämään tosiaan tuon remontin vuoksi, joten samaan syssyyn hoidetaan nyt sitten pikkusiskokin alta pois.
Neuvolakin heillä on yhteisaika kuun lopulla. Pieniähän molemmat ovat. Omat veikkaukseni Jimistä 105cm ja 17kg ja Lilianista 76cm ja 8,5.kg. Eipä siis jättiläisiä lainkaan.

Ja tottakai sitä kun pääsi kotiutumaan remontin jälkeen kunnolla, piti viritellä koneet kuntoon. Muutaman työn kerennyt tekemään. Vähän näitä omia juttujan alta pois, ennenkuin verkkokauppa avaa jälleen ovensa. Silloin sitten sitä työnsarkaa riittääkin ja omat ompelukset väistyvät hetkeksi.
Bloggaaminen on viimeaikoina jäänyt kyllä aika vähäiselle. Päivät on aika täynnä ja aika rajallista. Harvemmin sitä jaksaa ajatuksen kanssa enää täällä roikkua. Postaus välit tulee todennäköisemmin tällä hetkellä olemaan tosiaan harvempia. Toivottavasti se aika ja kipinä syttyisi jälleen joskus.