torstai 30. kesäkuuta 2011

Kommentoi!

Olen saanut viestiä, että kommentointi blogiini ei onnistuisi. Ainakaan tietyltä henkilöltä.
Jos satut vahingossa lukemaan postauksen, kommentoi jollain tapaa ja katsotaan toimiiko tämä!
Minkäänlaisia kommentointi estoja minulla ei ole, joten rekisteröityneet ja anonyymit voi kommentoida.
Inhottavaa kun erästä henkilöä blogi estää kommentoimasta ilman syytä :[

Viitseliäät ketkä jaksaa testata tätä, voi ilmoittaa sähköpostiini janina.espoo@suomi24.fi kommentoinnista.

Ei postausta ilman kuvia :)

tiistai 28. kesäkuuta 2011

Pelkoa ja fobiaa.

Tuli mieleen tälläinen, kun Mikko naureskeli mulle, kuinka jouduin paniikin valtaan ampiaisen tullessa kesä iltana avonaisesta ikkunasta sisään. Yleensä se onkin meillä sitten mies, joka hoitaa nää ötökät ulos. Nytpä Mikko olikin poissa kotoa ja jouduin yksin hoitaa tilanteen. Se ei ollut helppoo. Yli kahden tunnin taistelun kävin sen lentävän saatanan kanssa. Oli ilta yhdeksän, kun huomasin sen tulleen keittiöön sisään. Juoksin välittömästi oven toiselle puolelle tiirailemaan, minne se meinaa pysähtyä. Ikkunaan jäi surisemaan, niinkuin ne yleensä.

Jonkin ajan kuluttua menin tarkistamaan minne se paholainen on nyt leiriytynyt. Oli jäänyt ikkunan karmiin, eikä liikkunut. Heittelin sitä kuivilla ruuan murusilla mitä lattialta poimin. Ykskään ei osunu. Taas puhelua Mikolle, että mitä ihmettä mä teen !!??
Nythän sitä ajattelee, että kerta se on paikallaan niin iso lätkäsy lehdellä ja that's it. Siinä tilanteessa ollessaan vaan ei mikään ollut järkeenkäypä vaihtoehto.
Olihan se ryhdyttävä taisteluun, muuten olis jääny lapset ilman aamupalaa aamulla ampiaisen takia.
Otin vahvaa raidia, suihkutin sitä liikkumatta olleeseen ampiaiseen ja KAS se lähti lentoon! Järkyttävä tilanne ja juoksin huoneesta ulos.
Seuraavan kerran kun menin katsomaan tilannetta, haeskelin ampiaista ja nyt se käveli maassa. Ei muuta kun pitkä suihkuttaminen ja toivoin että se kuolisi. Näin kävikin.
Imuroin raadon pois ja kun Mikko palas kotiin, sai se ensitöikseen tyhjentää imurin pölysäilön.



Muistan ne tunteet mitkä nous pintaan siinä tilanteessa. Mulla on ihan järkyttävä ampiaispelko, ja joutuu tunnustaa että jos ampiainen tulee liian lähelle surraamaan, mulla tulee itku. Samoin kävi tuona iltanakin.
Ihan outoa, kuinka niin pientä ötökkää voikaan pelätä. Tää on kuitenkin vielä sen verran harmitonta pelkoa, että ei rajota ulkona liikkumista tai elämistä millään lailla.

Toinen, joka aiheuttaa mulle samanlaisia tuntemuksia on linnut. Oltiin viikonloppuna rannalla piknikillä ja siellä niitä lokkeja lenteli ja kauheen lähellekkin tuli kun huomas meidän eväät. Lokit ja varikset on pahimmat ja niitä välttelen mahdollisuuksien mukaan. Variksetkin on niin kesyjä, vaikka kuinka kävelis ohi, ne jää paikalleen ja mulkkaa sua. Niiden ohi täytyykin juosta. Isot linnut on vaan niin karmivia ja ne voi käydä ihmistenkin kimppuun.
Niin se meidän piknikkikin loppui kesken lokkien takia, en kestänyt vaan olla enää tippa silmässä siellä peläten niitä otuksia. Niin naurettavalta kun se kuulostaakin...






Jotta ei elämä ihan liian helpoks käviks, löytyy fobiakin.
Fobialla tarkoitetaan tiettyihin tilanteisiin tai kohteisiin liittyvää kohtuuttoman vahvaa pelkoa, kammoa tai kauhua, jota pelko-oireinen ei pysty hallitsemaan.
En missään nimessä mene 21-22 jälkeen enää ulos. Talvella aika vielä aikaistuu, kun tulee pimeetä. Se on niin ehdoton ei ei, ja pysyn sisällä niin kauan kunnes tulee valoisampaa. Kesällä vaikka onkin valoisaa, niin toi iltaraja on sellanen etten ulos enää mene.

Yks ilta mun piti käydä siwassa nopeesti. Meiltä on matkaa siihen ehkä 200m, eli ihan naapurissa. Oli talvi, kello jotain 21 ja pimeää. Juoksin sen matkan sinne. Takas tullessa, meidän talon nurkilla tuli kauhea oksetus olo, tunsin kuinka mun kaulalle sidottiin jotain narua ja tunsin kaikki ne olotilat, mitä voi tuntea jos olis käynytkin jotain. Ja meinaan jotain toisen ihmisen aiheuttamaa vahinkoa. Paniikkia, ahdistusta ja oksetusta.
Oikeesti ketään muita ei edes näkynyt ja olin kahden seitsemän kerroksisen kerrostalojen välissä.
Tämä on pelkoa, jota en pysty itse hallitsemaan. En mielellään mene (en siis mene!) ulos pimeällä tai illalla ollenkaan. En pysy nahoissani, jos pihalle joutuisin.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Sehän puhuu!

Jimi meinaa.
On alkanut puhumaan jo niin, että ymmärrän mitä haluaa sanoa. On tätä odotettukkin jo!
"Äiti" on osannut sanoa jo aikaa, joskus täytettyään 1v oppi sanan ja merkityksen. 1v8kk sanoja alkoi tulee enemmän; poppa, äsi (isi), miau, vauva, hauva. Nyt 2v3kk sanoja on monta! Kolmisanasia lauseita tulee ja kehittyy koko ajan enemmän. Sanojen tuottaminen joidenkin sanojen kohdalla on vielä sellaista, että vaan minä ja Mikko ymmärretään mitä tarkoittaa, esim. patiainen. No se on ilmiselvä muurahainen. Suurin osa on kuitenkin muidenkin ymmärrettävissä. Tänään oppi senkin, kun jokin paikka kolahtaa tai osuu, niin siihen sattuu. Sit Jimi kolautteli koko ajan päätään ja jalkojaan leluihin ja lattiaan ja tuli sanoo "sattuu", näytti kohtaa ja piti puhaltaa pipi pois. Niin lyhyessä ajassa suuria muutoksia.

Myös erinäiset lorut ja laulut on tullu tutuksi. Osaa laulujen leikit ja yrittää laulaa mukana. Lähinnä vaan virkkeiden loppu tavuilla, mutta alku sekin on. Lemppareita on ehdottomasti 'autolla ajetaan varo varovasti', 'jänis istui maassa', 'hämähämähäkki' ja loru jonka nimeä en muista, mutta alkaa "maanantaina makkarat tehtiin, tiistaina tikut vuoltiin jne." Näitä se jaksais hoilata vaikka koko päivän.

Muita aiheita. Häävalmistelut alkaa olee päivä päivältä vaan realistisempia. Nyt alkaa olee valmiina jo meidän puvut, bestmanin puku ja kaasojen puvut. Ruokatarjoilukin ollaan saatu jo päätettyä. Kirkko ja juhlapaikka nyt on ollut jo hyvän aikaa varattuina. Koristeluja on valmiina, verhot, tuolien päälliset, pöytäliinat, väriteeman mukaisia pikku tilpehöörejä, riisipalloja ym. Vieraslista on kasvanut noin kymmenellä. Alkuun ajateltiin alkoholittomat häät (lukuunottamatta onnittelumaljoja ja ruokaviinejä). Tultiin siihen tulokseen, että kyllä se alkoholitarjoilu nyt tuleekin, mutta kohtuudella. Neljästäkymmenestä vieraasta n. puolet varmaan on sellaisia jotka alkoholia pystyy nauttimaan. Viinat tulee tosin pöytään sitten kun lapsivieraat on poistunu paikalta. Molemmat oltiin sitä mieltä, että ei lasten paikka ole humalaisten seassa. Sopiva valokuvaajakin on löydetty ja sopivan hintainen astiavuokraamo. Juhlapaikalla ei ole astioita ollenkaan. Eihän näihin oo aikaa enää kun alle 9 kuukautta. Ehkä ei sitten ihan hoppu tuu, kun näin hyvällä mallilla jo :)

Joitain kestovaippojakin on tullu jo! Babyland on halvasta hinnastaan huolimatta hyvä! Ainoa miinus siitä, kun ei ole reisinepparia, ne etusiivekkeet karkaa paikaltaan ja tulee rumasti roikkumaan reisien päälle.

Ei kuitenkaan roiku sillä tavalla, että kosteus pääsis vuotamaan. Ulkonäkö seikka, joka korjaantuu kun laittaa housut jalkaan :)
Muut vaipat onkin samanlaisia, joissa on se reisinepparikin. Ne on täydelliset meille! Istuu molemmille kuin nenä päähän. Ihanaa kun ei tullut mitään hutiostoksia, kun ison satsin riskillä yhdellä kertaa tilasi. Loppuja odotan kovasti saapuvaksi vielä.
Sorruin tilamaan vähän lisää, kun mitä edellisessä postauksessa esittelin. Joku 8 vaippaa lisää, + 10 mikroinserttiä ja hamppu ja bambu imuja. Näitä en muista yhtään montako tuli ostettua. Ehdottomia kuitenkin mm. yövaipassa. Ja yövaipoille on postissa tulossa vielä pikku kasa villiksiä. Reissuilla käytetään vielä kertakäyttösiä. Jos sattuiskin falskaamaan, niin ei tarvi montaa kerrosta vaatetta kantaa mukana. Ja sitten vielä likaiset vaipat roudaa kotiin jne. Kertakäyttöset siis mukavempia kodin ulkopuolella.




tiistai 14. kesäkuuta 2011

Hurahdus.

Näin siinä kävi taas, hurahdin kestovaippoihin.
Jimin aikaan käytin niitä ensimmäiset 5kk, sen jälkeen vähitellen vaan kertakäyttöset alkoi olee enempi käytössä.
Oon myyny jo kaikki Jimin aikaiset vaipat tarvikkeineen pois. Mut ei se haittaa, ne oli muutenkin s-m koon vaippoja, eikä tosiaan olis nyt mahtunut edes Jadelle. Se kun on niin pullukkareisinen ja Jimi oli taas niin hoikkareisinen. Nyt on sitten liuta uusia vaippoja ostettuna netistä lapsille, ja kovasti odottelen niiden saapumista postiin! Suurimman osan tilasin ulkomailta, joten pahimmassa tapauksessa joutuu kuukaudenkin venaamaan.. Pari tuli huutiksestakin, jos ne tulis hiukan nopeempaa :) Kymmenkunta vaippaa on jo ostettuna ja odotellaan. Muutamia vaippoja on vielä huudoissa niin huuto.netistä kuin ebayssakin. Saa nähdä mitkä niistä vielä itselleen saa.
Pakko listaa ne varmasti tulevat vaipat!


Tämä ihan uusi, käyttämätön vaippa. Näitä bongasin ebaystakin, mutta tuli ostettu huuto.netistä.




Yksi huuto sisälsi 10 kpl ylläolevia vaippoja. Värit tulee randomisti, mutta tuon näköisiä ne on. Lisäksi ostin vielä yksitellen vaaleanpunaisen, oranssin, violetin ja 2x tummanpunaisen vaipan. Näitä siis yhteensä 15 kpl.





Tälläiset olis siis jo matkalla tänne päin! Kaikkiin vaippoihin sisältyy mikrokuitu insertit. Inserttejä ostin myöskin vielä erikseen 15 kpl lisää.




22 vaippaa (+ vielä mahdolliset huudoissa olevat voittovaipat). Tarkotuksella halusin napillisia one sizejä, saa näillä vaipatettua molemmat. Jimi toivon mukaan kesän aikana luopuis vaipasta jo kokonaan, Jade saa jatkaa näillä sitten loppuun asti. Ja hintaa näille jo ostetuille vaipoille+inserteille tuli $88,91. Noin 70 €. Näillä on hyvä aloittaa.

torstai 9. kesäkuuta 2011

Ja niin fiksut ideat.

On pitänyt vähän hiljasta täällä.
Viikonloppuna oli ne siskon häät, ja ihan kivasti ne menikin. Ruuan sain lämmitettyä ennen ruokailun aloittamista ja hyvältä se maistuikin! Olihan noissa järjestämistä, onneks seuraaviin juhliin on vielä hieman aikaa..

Sain tänään taas niin kuningas idean. Koska Jade siirtyy kohta puoliin istuimeen (tai no, joskus puolen vuoden päästä) niin ajattelin kokeilla verhoilla turvakaukaloa! Toi kaukalo on jo vähän vanha, joten Jaden jälkeen se olisi kuitenkin lentänyt kenties roskikseen. Sitä tuskin kukaan ostaakaan.. Ja nyt vielä vähemmän, kun menin vähän sörkkii sitä! :D Olis pitänyt vaan ne vanhat kankaat repiä saumat auki ja ommella kokonaan uudet. Kun että ajattelin fiksuna vaan päällystää vanhat tekstiilit. No rumahan siitä tuli. En saanut kokonaan kyllä valmiiksi, mutta näkee jo nyt, että ei siitä nättiä tule. Saa luvan mennä kyllä sen aikaa vielä ennenkun tosiaan siihen istuimeen Jade siirretään.





Jännästi kuva näyttää, että kangas olis tollanen sinapin vihreä-keltainen. Ihan kirkkaan keltainen se kyllä luonnossa on.
Jospa huomenna kerkeis jatkamaan, ei enää tänää jaksanut.

Oli lapsillakin kivat leikit tänään. Liimaili tarroja itseensä ja toisiinsa. Oli kiva kattoa vierestä kuinka ne osaa jo keskenään leikkiä. Nauraa yhdessä, touhuilee yhdessä. Huomaa jo, että niillä synkkaa hyvin. Joka on ihan hyvä, joutuuhan ne kuitenkin vielä vuosia toistensa seuraa kestämään.
Olishan asiat voinutpahemminkin olla, ettei tulis ollenkaan toimeen keskenään. Jimi osaa onneks olla epäitsekäs, vaikka onkin ennen Jaden tuloa luonnollisesti saanut aina kaiken itselleen. Ehkä oon onnistunut jossain, tai sitten Jimi on luonteeltaan vaan niin avulias & antelias. Ken tietää (mutta missä on ken?). Uskottelen ittelleni kuitenkin ensimmäistä vaihtoehtoa, saa mut paremmalle mielelle.